Maahanmuuttoa rajoitetusti
06.12.2010
Suomeen vuosittain tulevat maahanmuuttajat voidaan tulosyyn perusteella jaotella kolmeen ryhmään: työperäinen maahanmuutto, kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat. Näistä nimenomaan turvapaikanhakijat ovat muodostuneet suureksi ongelmaksi niin Suomessa kuin muuallakin Länsi-Euroopassa.
Työperäinen maahanmuutto on osa tämän päivän maailmaa ja työelämää. Työurien pidentäminen ei yksistään riitä ratkaisuksi kasvavaan työvoimapulaan, vaan ulkomaista työvoimaa tarvitaan entistä enemmän todennäköisesti jo seuraavan hallituskauden aikana.
Työvoiman liikkuvuuden edistämisessä olennaista on, että liikkuvuus tapahtuu työehtoja polkematta suomalaisin ehdoin. Ulkomaalaisille työntekijöille on taattava Suomessa työehtosopimuksen mukaiset palkat ja muut työehdot. Epäreilu kohtelu työmarkkinoilla ruokkii ennakkoluuloja ja rasismia.
Suomalaisten työehtojen noudattaminen auttaa kitkemään myös harmaata taloutta, joka on muodostunut melkoiseksi ongelmaksi etenkin rakennusalalla.
Rakennusalalle on EU:n vapaan työvoiman liikkuvuuden myötä syntynyt kahdet työmarkkinat, jossa suurin ongelma on se, että vain murto-osa ulkomaalaisista maksaa veroja oikein jos lainkaan, eivätkä yritykset maksa heistä sosiaali- tai vakuutusmaksujakaan. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan on esitetty verotunnuksen antamista jokaiselle Suomeen tulevalle työntekijälle. Sen avulla verojen maksua valvottaisiin. Esitystä kannattaisi ehkä kokeilla. Joka tapauksessa hallituksen on lähitulevaisuudessa tehtävä jotakin harmaan talouden kitkemiseksi, joka on liian pitkään saanut maassamme rehottaa.
Työperäisten maahanmuuttajien lisäksi Suomeen tulee vuosittain 750 kiintiöpakolaisia.
Selkeästi ongelmallisin maahanmuuttajaryhmä ovat turvapaikanhakijat. Vielä 1980-luvulla Suomi vastaanotti vain muutamia yksittäisiä turvapaikanhakijoita. 1990-luvulla spontaaneja turvapaikanhakijoita alkoi tulla yhä enemmän. Tämä aiheutti ongelmia, sillä Suomi ei ollut varautunut itsenäisesti saapuvien turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Vuonna 2009 Suomesta haki turvapaikkaa lähes 6000 ulkomaalaista, suurimmat ryhmät tulivat Irakista, Somaliasta ja Bulgariasta. On sanomattakin selvää, että olosuhteet näissä maissa ovat varmasti vaikeat niille, jotka ovat valmiita jättämään kotimaansa ja valitsemaan pakolaisen osan. Suomella pienellä valtiolla ei kuitenkaan ole mitään edellytyksiä kotouttaa näin suurta pakolaismäärää.
Suomen ulkomaalaislain on sanottu olevan liian salliva sukulaisuussuhteiden osalta muihin EU-maihin verrattuna. Tämä osaltaan houkuttelee maahamme enemmän turvapaikanhakijoita kuin pystymme kohtuudella kotouttamaan. Siksi ulkomaalaislakia muokattaessa tulisi ennen muuta ottaa huomioon maamme resurssit turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Tapauskohtaiseen harkintaan tulisi aina olla mahdollisuus ja inhimillisyydelle tulisi jättää sijaa, mutta kaiken kaikkiaan lainsäädännön tulisi olla sellainen, että se mahdollistaisi kaikille edellytykset hyvään elämään.
Mertsi Saarela
kirkkoherra, kansanedustajaehdokas (kok.)
Vaasan vaalipiiri
Kommentit
Kommentoi artikkelia »
