Kuntaliitos ei ole itsetarkoitus
06.12.2010
Kuntaliitokset ovat olleet kiihkeän keskustelun aiheena maassamme jo vuosia ja keskustelu jatkuu kiivaana edelleen. Keskusteluja on käyty kuntien sopivasta lukumäärästä, kuntien palvelurakenteesta, kunnallishallinnon tehostamisesta jne.
Yhtenä syynä vilkkaaseen keskusteluun kuntajaotuksesta lienee hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka kannustaa toimintakykyisten, aiempaa suurempien kuntien muodostamiseen. Vuoden 2009 alussa toteutui 32 kuntaliitosta, joiden tuloksena kuntien lukumäärä väheni 67:llä. Vuoden 2010 alussa toteutui 4 kuntaliitosta ja tällä hetkellä maassamme on 342 kuntaa. Eri tahot lienevät yksimielisiä siitä, että lukumäärä on edelleenkin liian suuri ja keskusteluissa on heitetty erilaisia lukemia kuntien sopivasta määrästä.
Kuntien lukumäärä ei kuitenkaan ole itseisarvo. Huomio on kiinnitettävä ennen muuta palvelurakenteeseen ja toimintojen tehostamiseen. Julkisen sektorin kuluja on pystyttävä karsimaan, jotta säilytämme kansainvälisen kilpailukykymme myös tulevaisuudessa. Dynaamiset ja toimeliaat kunnat ovat elinkeinoelämän edellytys. Alijäämät pitää saada karsittua kunnista pois ilman veroasteen nostamista. Ratkaisu löytyy menotaloudesta - ei tuloja lisäämällä vaan menoja vähentämällä.
Kuntaliitoskeskusteluissa on nostettu esiin myös ns. Kainuun malli, jossa maakunta järjestää keskitetysti alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä ammatillisen koulutuksen. Kainuun malli soveltuu varmasti Kainuuseen, missä väestö ikääntyy ja vähenee ja mistä puuttuu vahva maakuntakeskus. Mallia voidaan soveltaa alueilla, joissa peruspalvelut ontuvat, mutta se ei missään tapauksessa ole toteuttamiskelpoinen kaikkialla. On huomioitava myös, että väliportaan hallinto etäännyttää päätöksentekoa kunnista, mikä voi olla uhkana kunnallisen demokratian toteutumiselle.
Kuntaliitos ei ole itsetarkoitus. Sillä on oletettava saavutettavan niin paljon etuja, että siihen kannattaa ryhtyä. Kuntaliitokselta odotettavien etujen saavuttaminen riippuu erittäin suuresti siitä, millä tavalla se on suunniteltu, valmisteltu ja toteutettu.
Taitavan yhdistymisen toteutumiselle ihanteellisinta on, että muodostettavalla uudella kunnalla on hyvä talousmaantieteellinen sijainti. Sen tulisi muodostaa myös toiminnallinen kokonaisuus palvelujen järjestämisen, työssäkäyntialueen, kaupallisen alueen ja hallinnollisen alueen kannalta. Onnistumista edesauttaa liitoskuntien yhteistyökulttuuri aikaisemmassa toiminnassa. Ratkaisevinta kuitenkin on, että liitoskunnille on etukäteen toiminnan kautta muodostunut yhteinen tahto, keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus.
Onnistuessaan kuntaliitos tuo mukanaan monenlaisia etuja. Yhdessä organisaatiossa päätöksenteko on joustavaa, nopeaa ja asiantuntevaa.
Maankäyttö, kaupunkisuunnittelu ja strateginen kehittäminen tehostuu kuntarajojen poistuessa. Asiantuntijuus vahvistuu suuren kunnan erityisasiantuntijoiden ollessa kaikkien käytössä. Lisäksi kuntalaiset ovat tasavertaisessa asemassa koko alueella.
Kuntaliitokseen sisältyy myös haittoja ja vaaroja etenkin, jos se on huonosti toteutettu. Henkilöstön vinoutunut siirtyminen tehtäväalueelta toiselle saattaa aiheuttaa painetta lisärekrytointiin. Lisäksi henkilöstön keskuudessa esiintyy usein varauksellisuutta siirtyä uusiin tehtäviin. Myös alueellisia etuja saatetaan pyrkiä tiukasti varjelemaan, eikä kyetä luopumaan entisestä paremman uuden mahdollistamiseksi. Monissa kuntaliitossuunnitelmissa kitkaa saattaa aiheuttaa myös joidenkin liittyvien kuntien viimeisten vuosien “rilluttelu”.
Kunnan velkaa on kasvatettu holtittomasti sillä ajatuksella, että kohta kuitenkin pudotaan jonkun suuremman kunnan “syliin”. Lisäksi on huomioitava, että kuntaliitoksen edut tulevat näkyviin vasta 3-5 vuoden kuluttua.
Kuntaliitos on sekä kuntalaisten että kuntapäättäjien kannalta äärimmäisen vakava asia ja siihen on suhtauduttava sen mukaisella harkinnalla. Tulokset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka taitavasti, tehokkaasti ja strategisesti viisaasti yhdistyminen kyetään toteuttamaan. Tähänkin pätee vanha viisaus: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Mertsi Saarela
kirkkoherra, kansanedustajaehdokas (kok.)
Vaasan vaalipiiri
