Koulujen uskonnonopetus säilytettävä entisellään
13.12.2010
Valtioneuvoston on määrä päättää uudesta tuntijaosta vielä alkuvuodesta 2011. Keskusteluun on jälleen kerran noussut kysymys koulun uskonnonopetuksesta. Uskontoa opetetaan tällä hetkellä 11 vuosiviikkotuntia ja keskusteluja on käyty sen vähentämiseksi kahdeksaan vuosiviikkotuntiin. Lisäksi keskusteluissa on esiintynyt ääniä, jotka ovat vaatineet nykyisenlaisen oman uskonnon opetuksen korvaamista yleisellä uskontotiedolla.
Kuten uskonnonvapaus, kuuluu myös uskonnonopetus ihmisen perusoikeuksiin. Se on todettu sekä oman maamme perustuslaissa että monissa kansainvälisissä asiakirjoissa. Näistä merkittävimpiä ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus, YK:n ihmisoikeuksien julistus sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus. Tämän oikeuden toteutumisesta on yhteiskunnan pidettävä huolta.
Koulun tehtävänä on antaa monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys ja ainekset henkilökohtaiseen, omaa kulttuuriperintöä arvostavan identiteetin ja itseymmärryksen kehittymiseen. Tämä saavutetaan perehtymällä nykyisen opetussuunnitelman perinteiden mukaisesti monipuolisesti omaan uskonnolliseen kulttuuriperintöön sekä muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin ja kehittämällä vastuullista elämänasennetta. Näin luodaan edellytykset terveen ja tasapainoisen identiteetin kehittymiselle.
Uskontojen välisessä yhteistyössä ja kirkkojen välisessä ekumeniassa on kauan sitten huomattu, että parhaiten keskusteluissa päästään eteenpäin, jos osallistujien oma identiteetti on vahva. Se antaa ihmiselle aidon vapauden kohdata toisella tavalla ajattelevia kunnioittavasti ja ymmärtävästi.
Suomessa kansan enemmistö on ymmärtänyt oman uskonnon opetuksen merkityksen. Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat asiallista, puolueetonta ja kiihkotonta uskonnonopetusta ja runsas enemmistö on nykyjärjestelmän kannalla. Tämän tutkimuksen valossa tarvetta muutoksiin ei siis ole.
Vaikka kouluissa on luovuttu tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta, tulisi lapsilla ja nuorilla jatkossakin olla oikeus ymmärtää ja sisäistää kristilliset perusarvot ja saada niistä opetusta. Ruotsissa hallitus päätti juuri äskettäin säilyttää kristinuskon erityisaseman uskonnonopetuksessa. Siellä, samoin kuin Suomessakin, kristinusko on merkittävä osa kansan kulttuuriperintöä, joka ulottuu satojen vuosien taakse.
Kristinuskon erityisaseman säilyttämisen on epäilty vaarantavan uskontojen tasa-arvoa ja jopa uskonnonvapautta. Mutta jos otamme vertailukohdaksi vaikkapa historianopetuksen, niin siinäkin opetussuunnitelmassa painotetaan nimenomaan Suomen historian opetusta. Meille on paljon tärkeämpää ymmärtää oman maamme historiaa kuin esim. Intian historiaa.
Sama pätee uskonnonopetukseen. Kristillinen kulttuuriperintö on suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota ei tule piilotella tai hävetä. Kysymys on arvotraditiosta, joka on muokannut yhteiskuntaamme satojen vuosien ajan. Sen ymmärtäminen on jokaisen suomalaisen oikeus ja koululaitoksen tehtävänä on huolehtia tämän oikeuden toteutumisesta.
Mertsi Saarela
kirkkoherra, kansanedustajaehdokas (kok.)
Vaasan vaalipiiri
Kommentit
Kommentoi artikkelia »
